Isoista sodista pikkusotiin

Kylmän sodan päättymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen siirryttiin erilaisiin pieniin sotiin. Toisin kuin ennen nyt samanlaisissa ajanjaksoissa on paljon erilaisia rauhanturvaoperaatioita tai vastaavia. Eroa on se että nykyaikaisen tiedonvälityksen aikakautena lähes välitön tiedonkulku on muuttanut suhtautumista tällaisiin pikkusotiin. Median huomion seurauksena tällaiset pikkusodat ja eri avustuslähetykset ovat tarkkailun alla paineen alla saada tuloksia. Etupäässä lahjoittajilta ja mailta jotka lähettävät joukkoja. Nämä haluavat tilanteen nopeasti ohi sekä hallintaan ja sitten pois. Tällaiset operaatiot tapaavat vähän epäonnistua, enemmän kuin useasti.

Kuten yleensä yritetään estää tai ainakin rajoitta aseiden menemistä taistelu alueelle. (Ruotsissahan ehdotettiin että saadaan täkäläinen lähiongelma hallitaan ostamalla Itä-Euroopasta ylijäämä aseet pois, etteivät ne tule Ruotsiin. Tuhka ei ole ihan varma tämän idean toimivuudesta) Tämä ei oikein auta ns. tunnollisia ryhmiä taistelualueella. Aseiden saaminen sota alueelle on jo traditio eri puolilla maailmaa, erityisesti alueella joilla on konflikteja. Eri asekauppiaat ja jengit näkevät tämän vain haasteena, nyt voi laskuttaa aseista ja varusteista enemmän kuin tavallisesti. Aina on joku joka yrittää saada aseita taistelualueelle.

Tämä ei koske vain aseita, se koskee myös avustuksia. Ruoka ja muut tarvikkeet joita on viety taistelualueille, on aiheuttanut myös ongelmia. Sen lisäksi että rikolliset ja eri hallinnot varastavat ne (ja myyvät edelleen). Ilmainen ruoka tekee myös paikallisten viljelijöiden ja ruuantuottajien tilanteen vaikeaksi.

Nykyään koetetaan enemmän pakotteita ja tulitaukoja. Valitettavasti pakotteet eivät merkittävästi pure diktaattoreihin ja hirmuhalintoihin. Tulitaukojen jälkeen on yleensä seurannut kiivaimpia taisteluita. Tästä syystä valtiot joissa on kapinointia, sisällissotia tai muita levottomuuksia eivät enää suostu tulitaukoihin. Tulitaukoa käytetään yleensä vain valmistautumiseen uuteen taisteluun eikä neuvotteluihin.

Rauha tehdään vasta silloin kun on pakko, ts. osapuoli opn lyöty niin pahoin ettei se pysty jatkamaan taistelua.

Yleensä nämä pienet sodat ovat olleet jo ohi kun maailma on kuullut niistä. Nykyaikana me saamme tietää kaikista maailman tapahtumista miltei heti.

Sodat palavat kyllä loppuun, kysymys on vain kuinka paljon tuhoa tulee sitä ennen.