Suostun rauhaan, jos annat minun pitää rahani.

Kolumbia tuo viehättävä 46 miljoonan ihmisen maa, Etelä-Amerikassa.  Jonka presidentti sain Nobelin rauhanpalkinnon. 
Tuhka itse muistaa sen avaran luonnon luontodokumenteistä ja hieman värikkäästä huumesodasta.  Nyt tämä huumesisällissota on päättymässä, tai ainakin rauhansopimus allekirjoitetaan.  Rauha ei tarkoita että tappeleminen lopetetaan, toinen osapuoli (tai molemmat) ei vain pysty jatkamaan sotaa.  FARC oli se joka oli hävinnyt tai ainakin häviämässä pian tämän sodan joten sen oli saatava sopimus vielä kun se saattoi saada jotain siitä. 

Nykyinen rauhansopimus allekirjoitettiin, tosin tällä kertaa sopimusta ei testattu kansanäänestyksellä ja muutamia kohtia muutettiin.  Koska edellisellä kerralla, kansa torjuikin rauhansopimuksen.  tätäkin sopimusta kritisoitiin mutta se meni hallituksen enemmistöllä.   Hallitus tuumii että sen on parempi ottaa ongelmat suosioonsa kuin kohdata riski neuvotteluiden romahtamisesta ja taisteluiden jatkumisesta. 
Ongelma on se että FARC:in johtajat haluavat syytesuojan rikoksistaan ja pitää rahat jotka he ovat hankkineet.  Hankintametodit sisältävät kidnappaukset, kiristykset, pakkolunastukset (ajoi omistajan pois ja/tai murhasi) yleiset murhat ja aina kuuluisan huumekaupan.  Tietenkin myös se, että pysyisi pois vankilasta, oli myös se josta haluttiin pitää kiinni.  No Eteläamerikkalaista vankiloista on aina juttua, joten Tuhka kyllä käsittää. 
Kumminkin aikaisemmat omistajat haluavat maansa ja omaisuutensa takaisin sekä korvauksen siitä ja rangaistuksen sisseille seikkailuistaan.  FARC johtajat jotka rikastuivat miljardeja tästä kaupasta, ei halua joutua taas köyhiksi.  Nykyisen sopimuksen avulla palauttamista voisi vastustaa paikoin helpommin.
Kun hallitus oli aiemmin saanut joitain alueita takaisin hallintaansa, ihmiset halusivat omaisuuttansa takaisin.  Mutta ne jotka varastivat maat (tai ostivat varastetun maan), käyttivät asianajajia ja aseita välttääkseen sen.  Paljon porukkaa kuoli siinä tapauksessa. 
Valtio siis peri melkoisen kasan taloudellisia ja poliittisia ongelmia.  Ne olivat hautautuneet, kun FARC oli hallinnut alueita.  Joten uusia ongelmia tuli.  Intiaaniheimot, maanviljelijät ja liikemiehet halusivat omansa takaisin ja korvauksia.  Joten tämä on melkoinen sotku selvittää.
Torjuttu rauhansopimus olisi mahdollistanut sen että FARC:in johtajat olisivat voineet selvitä murhista ja miljardien ryöstöstä.  Tämä ei ollut siis ihan suosittu niiden kansalaisten keskuudessa jotka olivat kokeneet FARC:in hallinnon. 
Kolumbialaiset olivat myös huomanneet miten Venezuelassa kävi kun FARC:in kanssa oli tehty vastaavia sopimuksia.  Ne tukivat siellä hallitusta jonka taloushallinta on huonompi kuin suomessa ja joka pyrkii väkisin varmistamaan vallassa pysymisen.  Tuhka ymmärtää Kolumbialaisten vastahakoisuuden, eivät he halua muuttaa maataan itsetuhoon menevän naapurinsa kaltaiseksi. (Tuhka näki veikkauksen että Venezuela romahtaa vuonna 2017, tosin voihan se vielä sinnitellä.)

Täytyy tosin muistaa että kansanäänestyksessä rauhasta äänestysprosentti oli 37%.  Osa FARC:in kannattajista sanoo tämän olevan todiste, ettei demokratia toimi.  Ironista koska tämä asenne johti alhaiseen äänestysprosenttiin.   Se päälle 50 % joka vastusti sopimusta, oli sitoutunut koska se oli kärsinyt FARC:in takia.
Kummikin 7000 aseistettua taistelijaa ja 3000 FARC:in tukijaa pyritään nyt riisimaan aseista ja heille annetaan mahdollisuus armahduksiin, poikkeuksena tietenkin ne jotka ovat syyllistyneet vakaviin rikoksiin. 
Tuhka on odottavalla kannalla, nyt katsotaan mitä tuhkakasaan jää.  Voi olla että armahdus toimii ja rauha tulee, ainakin vähän aikaa.  Kenties uhrit pitävät ääntä tarpeeksi kauan kunnes hallinto vaihtuu ja sitten he pistävät ne syytteeseen kun he FARC:in johtajat eivät voi heitä enää estää ja heiltä puuttuu kannattajat jolloin heidät voidaan tuomita. 
Tuhka on nyt enemmän kiinnostunut Venezuelan tapahtumista, saa nähdä miten pahasti se tulee vielä alas.  Sotku joka siitä seuraa, voi levitä naapurimaihin pahastikin.

Vankiloihin tarvitaan tilaa, vapautetaan raiskaajat.

Tässä vaiheessa jokainen näki otsikon alkaa ihmetellä että MITÄ? Tuhkakin täytyy myöntää että kun luki päivän tapahtumista eri uutisvälineistä, seuraava otsikko sai vähäksi aikaa pysähtymään.

Turkin hallitus haluaa vapauttaa alaikäisten raiskaajat, jotka menevät naimisiin uhrinsa kanssa

Tässä vaiheessa Tuhka kysyi taas uudestaan mielessään että mitä. Siis Turkkia hallitseva AKP siis Oikeus ja kehityspuolue (viehättävä näkemys oikeudesta ja kehityksestä, mutta ei nyt takerruta siihen) on tehnyt lakialoitteen että alaikäisen raiskauksesta tuomittu vapautettaisiin vankilasta jos tuomitut menevät naimisiin uhriensa kanssa.

Koska Tuhka yrittää kommentoida asioita vasta kun suurimmat liekit ovat palaneet ja katsoa sitten mitä tuhkakasasta löytyy. Yritetään nyt vähän jäähdyteltyämme katsoa asiaa.

Esitys on kuulema vastaus ”ikävään todellisuuteen” joka konservatiivisessa Turkissa vallitsee (Kiva näkemys konservatiivisuudesta, mutta ei takerruta nyt siihenkään). Lapsiavioliitot ovat laittomia, mutta koska niitä joka tapauksessa tehdään. Laki siis armahtaisi siis miehet jotka ovat seksisuhteessa alaikäiseen, jonka kanssa he aikovat naimisiin. Tosin tämä koski vain sellaisia tapauksia jossa ei ole käytetty väkivaltaa, uhkailua tms. (Jotain plussaa jos niin voisi sanoa)

Jos suhteesta syntyy lapsi, lapsi ja äiti(alle 15-vuotta) joutuvat vaikeaan taloudelliseen tilanteeseen. Se joka sanoo että raiskaaja hyötyisi tilanteesta, vääristää asiaa. (Näkemys se tuokin on)

Oppositio (onneksi Turkissa on vielä sellainen) sanoo että tämä antaisi mahdollisuuden raiskaajille neuvotella (ja kenties painostaa) perheitä ja maksaa itsensä pois.

Lainaus

Raiskaajat voivat välttää rangaistuksen, jos he voivat tarjota rahaa perheille. Tämä voisi vain lisätä raiskausten määrää

Toistaiseksi näyttää että laki saattaisi tulla voimaan tammikuussa 2017.

Tuhka alkoi vähän pohtia minkä takia, tuollaista laki pistetään voimaan tai edes ehdotetaan. Tuhkakasasta löytyi muutamia ajatuksia, päällimmäisenä otsikossa olevat lause.

Turkissa ollaan vallankaappausyrityksen jälkeen heitetty vankilaan melkoinen määrä toisinajattelijoita ja hallintoa vastustavia henkilöitä ja ne alkavat olla melko täynnä.

Uusien vankiloiden rakentaminen vei aikaa ja rahaa. Välttämättä kumpaakaan ei Turkilla niin paljoa ole. Tietenkin tuomioiden jakaminen oikeusistuimissa on myös hidastunut (vaikuttaa myös se että tuomareita ja syyttäjiä sekä asianajajia on heitetty vankilaan) joten vankiloissa on reilusti porukkaa odottamassa tuomioita.

Jo nyt on jouduttu vapauttamaan porukkaa että saataisiin tilaa uudelle porukalle. Kenties tämä esitys pyrkii saamaan lisää tilaa uusille asukkaille. Yhteiskunnalla vaaralliset yksilöt on laitettava vankilaan, pitäähän prioriteetit olla kunnossa. Nämä alaikäisiin sekaantuneet eivät ole siis vaarallisia. (niinpä...)

Tai sitten tämä on myönnytys ”konservatiiviselle” kannattajakunnalle, kannatus nykyiselle puolueelle säilyy.  Kannatus on korkea nykypolittiikalle maaseudulla.  Mutta ota siitä selvää.

Toisaalta Turkissa jo nyt yritetään saada kantaväestö lisääntymään, toisin kuin voisi luulla väestönkasvu on etupäässä vähemmistöjen ansiota, kurdit suurimpana. Samalla kun etnisten turkkilaisten into avioliittoihin sekä lapsen hankitaan, on tippunut. Kenties hallinto yrittää tällä saada kansan lisääntymään. Mitä nuorempana avioliitto saadaan aikaan, sen enemmän lapsia yleensä tulee tuossa osassa maata. (Myönnetään vähän hatara näkemys). Tuhka varmaan kirjoittaa tästä jossain vaiheessa… myöhemmin.

Kumminkin seuraamme Turkin ”mielenkiintoisia” lakiesityksiä jatkossakin.

Mutta vakavasti ottaen, Tuhka pitää huolestuttavana jos tuo laki tulee voimaan, Turkki lipuu jo nyt islamilaisen valtion suuntaan. Ja ne valtiot ovat yleensä huonoja uutisia kannattajilleen ja vielä pahempia muille.

Kyyneliin tämä vain päättyy

Isoista sodista pikkusotiin

Kylmän sodan päättymisen ja Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen siirryttiin erilaisiin pieniin sotiin. Toisin kuin ennen nyt samanlaisissa ajanjaksoissa on paljon erilaisia rauhanturvaoperaatioita tai vastaavia. Eroa on se että nykyaikaisen tiedonvälityksen aikakautena lähes välitön tiedonkulku on muuttanut suhtautumista tällaisiin pikkusotiin. Median huomion seurauksena tällaiset pikkusodat ja eri avustuslähetykset ovat tarkkailun alla paineen alla saada tuloksia. Etupäässä lahjoittajilta ja mailta jotka lähettävät joukkoja. Nämä haluavat tilanteen nopeasti ohi sekä hallintaan ja sitten pois. Tällaiset operaatiot tapaavat vähän epäonnistua, enemmän kuin useasti.

Kuten yleensä yritetään estää tai ainakin rajoitta aseiden menemistä taistelu alueelle. (Ruotsissahan ehdotettiin että saadaan täkäläinen lähiongelma hallitaan ostamalla Itä-Euroopasta ylijäämä aseet pois, etteivät ne tule Ruotsiin. Tuhka ei ole ihan varma tämän idean toimivuudesta) Tämä ei oikein auta ns. tunnollisia ryhmiä taistelualueella. Aseiden saaminen sota alueelle on jo traditio eri puolilla maailmaa, erityisesti alueella joilla on konflikteja. Eri asekauppiaat ja jengit näkevät tämän vain haasteena, nyt voi laskuttaa aseista ja varusteista enemmän kuin tavallisesti. Aina on joku joka yrittää saada aseita taistelualueelle.

Tämä ei koske vain aseita, se koskee myös avustuksia. Ruoka ja muut tarvikkeet joita on viety taistelualueille, on aiheuttanut myös ongelmia. Sen lisäksi että rikolliset ja eri hallinnot varastavat ne (ja myyvät edelleen). Ilmainen ruoka tekee myös paikallisten viljelijöiden ja ruuantuottajien tilanteen vaikeaksi.

Nykyään koetetaan enemmän pakotteita ja tulitaukoja. Valitettavasti pakotteet eivät merkittävästi pure diktaattoreihin ja hirmuhalintoihin. Tulitaukojen jälkeen on yleensä seurannut kiivaimpia taisteluita. Tästä syystä valtiot joissa on kapinointia, sisällissotia tai muita levottomuuksia eivät enää suostu tulitaukoihin. Tulitaukoa käytetään yleensä vain valmistautumiseen uuteen taisteluun eikä neuvotteluihin.

Rauha tehdään vasta silloin kun on pakko, ts. osapuoli opn lyöty niin pahoin ettei se pysty jatkamaan taistelua.

Yleensä nämä pienet sodat ovat olleet jo ohi kun maailma on kuullut niistä. Nykyaikana me saamme tietää kaikista maailman tapahtumista miltei heti.

Sodat palavat kyllä loppuun, kysymys on vain kuinka paljon tuhoa tulee sitä ennen.

Fillippiinit ja uusi ratkaisu huumeongelmaan?

Viime aikoina maailmalla on etsitty uudenlaista ratkaisumallia huumeongelmaan. Vuosikymmeniä voimassa olleet kiellot ja toimintamallit ovat eri tutkijat nyt sanoneet tehottomiksi.

Nyt pohditaan että eri lievät huumeet vapautettaisiin yleiseen käyttöön ja varoja käytettäisiin etupäässä huumeriippuvaisten hoitoon. Tuhka ei tiedä millaisia toimintamalleja aiotaan ottaa käyttöön, mutta nykyinen huumetorjunta alkaa käydä kalliiksi ja tehottomaksi.

Kenties se että eri lailliset yrittäjät myyvät valvotusti tutkittuja ja testattuja mietoja huumeita, jolloin niistä saadaan tutkittua tietoa ja verotuloja.

Rahoja laitetaan etupäässä huumeriippuvaisten hoitoon ja jos ne saadaan pois huumeista, niin käyttäjiä on vähemmän jolloin huumeiden kulutuskin vähenisi. Tämä on ainakin ajatus, Tuhka ei oikein tiedä miten tämä tulee onnistumaan. Edellinen tapa tuhota huumekasvit ja estää huumeiden pääsy markkinoille ei oikein toimi ja on kallis.

Mutta toisiakin ratkaisumalleja huumeongelmaan yritetään. Filippiinit tämä yli 7000 saaren ja vajaan 108 miljoonan asukkaan maa Kaakkois-Aasiassa, joista 80% on katollisia.

Filippiinien ratkaisu on se että ammutaan huumeen käyttäjät ja välittäjät. Tuhka tuumii että se on aika karu ratkaisu. Mutta kansa on kai niin täynnä huumeongelmaa että presidentti Rodrigo Duterte tuli valituksi ja nauttii edelleen suurta suosioita. Se on kai koska huumekauppa tuo niin paljon riesaa tavalliselle kansalle ja se haluaa sen loppuvan.

Siis Filippiineillä poliisi on täyttänyt vankilat repeämispisteeseen ja noin 2300 ihmistä on kuollut. Etupäässä kuolleet ovat niitä, jotka vastustivat pidätystä, tosin vajaa 40 % kuolleista on omankäden oikeuteen turvautuneiden paikallisten tekoisia tai huumejengien tappoja kun he ottavat henkiä pois kilpailijoilta tai ihmisiltä joita ne epäilevät paljastaneen heidät.

Poliisin tappiot ovat noin 80 henkeä, suurin osan tosin haavoittuneita. Tämän huumesodan intensiteetti ja laajuus ovat saaneet noin miljoonan antamaan itsensä ilmi. Lähes kaikki on tosin vapautettu varsinkin jos heillä on jotain hyödyllistä tietoa huumeiden välittäjistä tms.

Filippiiniläisille tämä operaatio on vaikuttanut menestyksekkäältä koska huumeongelmaan ja kauppaan liittyviä rikoksia on vähemmän. Nykyinen kampanja on saanut aikaan kaaoksen huumeita valmistavien ja levittävin jengien keskuuteen. Myös vähemmän poliiseja on ottanut osaan rikoksiin. Huumetesteittä paljastui että 175 poliisia 180 000 paljastui ja osa näistäkin on mahdollisesti vääriä tuloksia.

Gallupit näyttävät että 80 prosenttia kansasta hyväksyy nykyisen huumepolitiikan. Tämä on kova kannatus Filippiineillä. Mutta joitain epävarmuus tekijöitä löytyy. Kuten esimerkiksi tuomioistuimet, jopa normaaleina aikoina ne ovat varsin tehottomia. Voi mennä vuosia ennen kuin juttu saadaan päätökseen ja monet epäillyt odottavat sen ajan vankilassa koska eivät pysty maksamaan takuita. Varakkaat epäillyt voivat edelleen viivyttää juttua tai lahjoa itsensä ulos tuomiosta. Tämän estämiseksi presidentti on ehdottanut että joitakin perustuslaillisia oikeuksia vähän lykättäisiin. Myönnetään, on paljon lainkuuliaisia kansalaisia, jotka vastustavat vähän tätä tapaa. Kumminkin ilman lainopillisia uudistuksia (jotka vie kauan) tai ilman lisävankiloiden rakentamista (rahaa johon valtiolla ei ole varaa) huumesota tulee pysähtymään koska ongelmia tulee epäiltyjen syyttämisessä.

Eri rikollisjärjestöt ovat myös joutuneet ongelmaan koska tulot huumekaupasta ovat pienentyneet ja se on tullut vaarallisemmaksi (vihainen kansalainen voi ampua ilman lainopillisia seurauksia). Joten ne ovat alkaneet siirtyä kidnappauksiin ja lunnasvaatimuksiin. Tosin näistä tulo eivät ole kovin suuret, mutta se ei vaikuta tavallisiin (köyhiin) kansalaisiin. Mutta jengit etsivät uusia tulonlähteitä.

Myös naapurimaa Indonesia seuraa miten huumesota etenee, sielläkin alkaa kuulua ääniä samanlaiselle politiikalle.

No kenties tätä ideaa koitettaan jos se ei toimi etsitään seuraava suuri idea.

Tuhka miettii vähän millä tavalla tämä voisi mennä pieleen. Huumeiden laillistaminen ei lopeta sitä ihmiset haluavat tulla rikkaaksi kyseenalaisilla keinoilla tai saada lisätuloja huonossa tilanteessa. 

Tosin toimintatavat huumeongelmaa jotka on otettu Judge Dredd maailmasta on kyllä aika karua.

No odotetaan kunnes homma on palanut loppuun, niin nähdään mitä tuhkakasaan jää. 

Venäjä ja hiljalleen heikkenevä tarina

Tuhka on lukenut eri paikossa ja laittaa tähän vähän lainattuja ajatuksiaan.

Venäjän taisi oli viime kuussa julkaistu vuoden 2017 budjetista on sitten lohkaistu siinä 30% pois puolustusbudjetista.

Tosin se edelleen tarkoittaa siinä 45 miljardia dollaria, siinä 3.3% koko bruttokansantuotteesta.

Venäjä odottaa että öljyn hinta pysyy alhaisena tulevaisuudessa ainakin seuraavan vuoden, joten puolustusbudjettia olaan siellä pienentämässä edelleen kai kolmeen prosenttiin ja sitten sen alle 2.8% vuoteen 2018 mennessä.

Matala öljyn hinta sekä tietenkin vakiona oleva perinteinen korruptio sekä Ukrainen seikkailujen takia pistetyt pakotteet ovat pienentäneet borssikeiton jonkin verran. Yli 2000 miljardia (dollaria) jota se oli siinä 2013, nyt kun ollaan vuodessa 2016, kokoa on alle 1500 miljardia.

Tähän vuoteen asti venäjä oli syytänyt rahaa armeijalle ja tehnyt leikkauksia muille alueille. Tämä tarkoitti sitä että ongelmia alkaa tulla pitkällä tähtäimellä koska leikkaukset ovat kohdistuneet infrastruktuuriin joka tarvitsisi korjausta sekä uusimista. Tämä luo ongelmia koska talouskasvua tulee yleensä siitä että infra on kunnossa. Jos taloutta ei saa kasvamaan se yleensä alkaa vähän vaikuttaa hallinnon suosioon.

Toistaiseksi venäjän hallinto on onnistunut pitämään suosiota korkealla, tarinalla että se on Naton tekosia ja juoni heikentää tai tuhota Venäjä.

Valitettavasti tämä tarina ei ole kuin viini joka paranee vanhetessaan, joten nyt olisi tarpeen jokin selvän oloinen voitto jollain rintamalla. Se antaisi vaikutelman että kärsimys oli sen arvoista. Voitto Syyriassa tai Ukrainassa toimisi samoin pakotteiden poistuminen tai se että Nato jättäisi Itä-Euroopan maat venäjälle.

Muitakin ongelmia on ilmennyt. Pakotteet ovat rampauttaneet puolustusteollisuutta, koska tarvikkeet jotka ovat tärkeitä, niiden komponentteja ei enää tule. Niiden korvaaminen vie aikaa ja rahaa.

Pakotteet ja korruptio ovat leikanneet ulkomaisia sijoituksia ja heikentäneet ruplaa. Näiden vuoksi Venäjällä ei enää ole maailman kolmanneksi suurinta puolustus budjektia. Vaikkakin prosentuaalisesti se suuri mutta kokonaisuutena ollaan tultu alas.

Venäjä on toistaiseksi onnistunut päivittämään puolet kylmän sodan aikaisista varusteistaan tai pystynyt korvaamaan ne. Mutta puolustusteollisuus on silti riippuvainen viennistä. Venäjällä on taito tehdä korkea tasoista tekniikkaa. (älypommit ja korkea elektroniikka) mutta sillä ei ole varaa ostaa sitä.

Syyria osoitti ettei sillä ole suurta reserviä korkeatasoisia aseita ja vain muutamia on käytetty Syyriassa.

Venäjän joukot ovat etupäässä varustettu vanhoilla varusteilla ja heillä on vain vähän rahaa koulutukseen ja ylläpitoon.

Suurin osa ylläpito rahoista menee ydinaseisiin, ja niissäkin on laatu ja luotettavuus ongelmia.

Talous määrittää tulevaisuutta, Venäjä on nähnyt miten Kiina on noussut. Kiina on nyt enemmän supervalta kuin venäjä. Kiinan budjekti on 7 kertaa isompi ja rahaa puolustukseen menee kolme kertaa enemmän.

Kiina oli ollut heikko edelliset vuosisadat, mutta nyt se on ottamassa supervallan viittaa takaisin. Venäjällä ei ole mahdollisuuksia kilpailla Kiinan kanssa tässä. Kiina tarjoaa Venäjälle apuaan ja ostaa suurella rahalla tämän aseita. Tosin se myös varastaa tekniikan ja kopioi sen itselleen.

Se jättää huonon maun Venäläisten suuhun, mutta vaihtoehdot ovat vähäiset. Venäläiset ovat huomanneet ettei ne ole niin suuri supervalta kuin silloin kun Neuvostoliitto oli voimissaan. Kiina on ottamassa yhä enemmän Neuvostoliiton paikkaa Keski-Aasiassa.

Syyriassa taas YK uhkailee kaikille syytteitä sotarikoksista siviiliuhrien suuresta määrästä johtuen. Suuri syy suuriin kuolemiin ovat ilmaiskut, jotka tähdätään suoraan siviileihin. Tämä on ollut tavallinen politiikka Assadeille vuosikymmeniä ja nykyinen hallinto jatkaa politiikkaa. Myös Venäjä on käyttäneet samaa politiikkaa menestyksekkäästi. YK ja länsi sanovat tätä sotarikokseksi ja uhkaavat syytteillä. Nämä uhkaukset jätetään huomioitta tällä hetkellä ja perustellaan islamistien uhalla. Venäjä luottaa veto-oikeuteensa jolla se voi torjua tämän sekä myös Kiinan tukeen tässä asiassa.

Venäjä luottaa siihen että lännen väliintulo uhkaukset ovat vain uhkauksia.

Venäjä arvioi että yhdessä Iranin avun kanssa se pitää Assadien hallinnon pystyssä ja kestää pidempään kuin kapinalliset. Kaikkien kapinallisten ja Assadia vastustavien tappaminen ja/tai pois ajaminen on bonus.

Allepossa pommitus jatkuu ja ne on tehnyt 300 000 siviilille tarjouksen että lähtekää maasta tai lopettaa kapinallisten tukeminen ja muuttakaa hallituksen alueelle. Kapinalliset eivät ole suostuneet tähän, ne haluavat vielä tapella ja eivät oikein myöskään luota tarjoukseen.

Siviilien tällainen kohtelu on ollut normaali käytäntö siinä osassa maailmaa. Tarkoitus on pakottaa siviilit jotka tukevat kapinallisia tai ovat hallintoa vastaan kokonaan pois maasta. Tämä on toiminut, jos Assad voittaa paenneet siviilit tuskin palaavat saati annetaan edes palata.

Pommitetaan siis sairaalat, koulut ja muut apua antavat tilat. Tätä puolustellaan sillä että kapinalliset käyttävät niitä ja osa varmasti pitää paikkansa.

Venäjä pitää lännen tapaa ja metodeja sodassa ainoastaan sitä pitkittävänä ja mahdollistavan islamistien jatkavan toimintaansa. Venäjä on uhannut että jos sen ilmapommituksia ja toimintaa aletaan väkisin häiritsemään, tilanne voisi mennä ydinsotaan asti ja Venäjä olisi siihen valmis. Venäjä pyrki esittämään Syyrian tapahtumat mediassa hyvässä valossa jolla saa kansalta tukea.

Ukrainassa taas Venäjä rikkoo tulitaukoa kapinallisten hyökkäykset ovat lisääntyneet, tulitusta konekivääreillä ja tykistöllä on enemmän. Tosin molemmat osapuolet pyrkivät välttämään tappioita. Yleensä pieni varoituslaukaus ennen kun isompi keskitys tulee. Jonain päivinä hyökkäyksiä ei ole yhtään.

Venäjä pyrkii lähettämään paljon ilmatorjunta laitteisto ja ammuksia ukrainan kapinallisille jotta Ukrainan ilmavoimat eivät pysty samaan yliotetta. Joten tulitauko pysyy voimassa tältä osin.

Ukrainassa uskotaan että Venäjä hyökkää kun se on saanut voiton Syyriassa. Tosin pienen voiton Ukraina on saanut kun sen hakkerit murtautuivat Venäjän hallinnon verkkoon ja saivat hieman todisteita siitä että Venäjä aikoo ottaa Ukrainan haltuunsa. Myös joitain ukrainalaisia poliitikoita on otettu kiinni, koska heidän arvellaan auttaneen venäläisiä.

Venäjä taitaa toivoa että jos se voittaa näitä konflikteja se voi pitää kansan takanaan. Toistaiseksi se toimii, koska vaihtoehtoja nykyhallinnolle ei, se pyrkii pitämään asian niin.

Vain aika kertoo miten pitkälle Venäjän tarinat riitävät, toistaiseksi sen kansa on puolella.  Tuhka odottaa mitä ensi vuonna käy.  Kun talous Venäjällä heikkenee, tarvitaan tarina jossa on voitto lopussa.

Maksa minulle, olen amerikkalainen

Tuhka on taas lueskellut vähän eri juttuja päättää nyt vähän kommentoida ja lainailla muita.

Donald Trump ja kohta tuleva USA:n presidentti.  (Ellei jotain ihmeellistä tapahdu, valitsijamiehet, salamurha, sairastuminen, meteoriitin isku...)  Trumpi sanoi että USA on lähettänyt rahansa ulkomaille sen takia se on häviämässä.  Todellisuus on vähän eri.  Vuosien ja vuosikymmenien aikana maailma on ollut se mikä on lähettänyt rahojaan Amerikan rahastoihin.

Kiinan keskuspankki, persianlahden rahastot ja Saksan pankit sekä kaikki muut olivat olleet lapioimassa rahaa USA:n asuntomarkkinoihin, kaikki ostivat amerikkalaisten velkoja.  Aina siihen saakka kunnes kaikki tuli alas, siis se oli muiden raha joka tuli Amerikkaan.

Maailma uskoi yhdysvaltoihin, se oli ainoa supervalta sitten neuvostoliiton potkaistua tyhjää.  Amerikkalainen kuluttaja vaikutti ikiliikkujalta.

Asuntojen hinnat USA:ssa olivat kivunneet 50 vuotta, talous kasvoi tasaisesti.  Sijoituspankit taas tuottivat AAA-tason omaavia lainoja jotka tuottivat hyvin.  Nekin vaikuttivat yhtä hyviltä kuin asunnotkin. 

Moni ei tainnut katsoa (tai uskoi että tämän oli eri juttu) että vähän samansuuntaista oli tapahtunut Aasiassa 1996 saati Argentiinassa ja Meksikossa 1999 tai Turkissa 2010, sekä muissa kolmannen maailman talouksissa.

Suuri määrää ulkomaista rahaa nostaa paikallisten sijoitusten arvoja jolloin paikalliset alkavat tuntea olonsa rikkaaksi.   Kymmenen vuoden aikana asuntojen hinnat nousisivat 10–15% vuodessa (1996-2006).  Tuhka pitäisi itsekin tuota hyvänä tuottona ja haluaisi varmasti osansa siitä. 

Suuri määrä korkeammin palkattuja työläismuurahaisia piti tätä yllä.  Amerikkaiset siirtyvät yhä suuremmissa määrissä kiinteistövälittäjiksi sekä muihin vastaaviin hommiin. (Ehkä olisi sitten pitänyt valita se tekninen ala, tosin finassipuoli maksoi paremmin)

Finassisektori nappasi suuren määrän matikkaneroja yliopistoista töihin tekemään hyvin mutkikkaita finanssisopimuksia ja kauppoja. 

Koska rahaa oli tuotu paljon muusta maailmassa Amerikkaan sitä voi yhtä hyvin käyttää.  Tuhka itsekin yrittää syödä ravintolassa hyvin jos joku muu tarjoaa. 

Kiina ei ottanut tuotannon työpaikkoja koska rahaa tuli maahan.  Se otti ne työpaikat, koska rahat nimenomaan menivät Yhdysvaltoihin. 

Ja se raha piti siellä hauskaa USA:ssa, kunnon kulutusjuhlat ja riskinotot olivat normia.  

 Tuhka muistelee, että sitähän puhuttiin, ettei tarvitse tuottaa mitään.  Me saamme rahamme kehitystyöstä ja patenteista, hoitakoon muut likaisen työn ja pitäkööt teollisuustuotannon saasteet.

Mutta kuten aina tämäkin kaunis tarina joku päivä päättyi.   

Kämppien hinnat eivät nousseetkaan enää vaan tippuivat. 

150 000 dollaria vuodessa tekevä kiinteistövälittäjä huomasikin ettei tällä ollutkaan töitä seuraavana vuonna.

Amerikkalaisista tulikin tulopuolella alaspäin siirtyviä.  Aikaisemmin tuloluokassa päästiin portaita pitkin ylös, äkkiä sitä huomattiin että portaikko olikin muuttunut kaltevaksi pinnaksi alaspäin. 

Tästä tietenkin osa syytti sitä että ulkomaalaiset ja siirtolaiset ovat syyllisiä tähän. 

Vuosikymmenen ajan ennen romahdusta amerikkalaisille maksettiin siitä että he ovat amerikkalaisia.  Tuhkan mielestä tämä pätee kyllä tänne pohjolaankin. 

Kumminkin tänä aikana, alle 25 vuotta täyttäneiden amerikkalaisten taidot kirjallisuudessa, matematiikassa sekä teknologiassa hieman tippuivat eri vertailuissa.  Tuhka pitää sitä vähän ikävänä koska niillä taidoilla voi olla käyttöä.

Toisaalta jos sinulle maksetaan siitä hyvästä että olet amerikkalainen, miksi et viettäisi kouluvuosiasi pelaten grand theaf autoa.  Edeltävät sukupolvet olivat rakentaneet demokratian ja avoimet markkinat, nykyiset vuokrasivat sen ja antoivat muiden käyttää sitä

Tuleva presidentti Trumpi sanoi että hän tuo tehtaat ja koneet takaisin.  Muurin rakentaminen Meksikon rajalle tai Kiinan tuonnin rajoittaminen ei toimi.  Tuhka luulee että Trumpi tietää sen saman asian.  

Saattaa olla niin, että Amerikka kaipaa vähän kovaa rakkautta, se haluaako se ottaa sitä vastaan, onkin toinen tarina.  Totuus voi tehdä välillä liian kipeää.  

Tuhkakaan ei halua sanoa deitille että se on liian lihava, jotta kiinnostaisi joten se keksii jotain muuta.

Mutta jos USA ei saa itseään kokoon se alkaa muistuttaa Britanniaa nykyisessä tilassaan kun teollisuustuotanto on lähtenyt.   Tuhka luulee Trumpin täytyisi saada jotain aikaiseksi jotta homma pysyisi jotenkin kasassa, koska tilanne voi aina mennä huonomaksi.

Eräs kommentti sanoi ennen vaaleja että Clintonin kanssa nykymeno olisi venäläistä rulettia automaatiaseella.  Trumpin kanssa voit yrittää sitä revolverin kanssa ja toivoa parasta.

Aloitus

Olen tässä jo pidemmän aikaa pohtinut blogin aloittamista ja nyt päätin lopulta tehdä niin.  Kenties sytykkeenä toimi Takkirauta-blogi jota luin ennen kuin Matruuna lopetti sen tekemisen.

Joten taidan itsekin tehdä tällaisen purkautumiskanavan joissa voin kirjoitella omia näkemyksiäni ja asioita joita pidän tärkeinä. 

En nyt tiedä tuleeko kukaan näitä edes lukemaan, saati edes pitämään.  Tai sen puoleen kiinnostaako itseäni kirjoittaa ja laittaa itseäni sosiaalisen median armoille kovin tieheästi. 

Mutta katsotaan nyt.

Koska maailmankuvani on kyyninen ja pessimistinen, ne kai ovat synkempiä, yritän vähän huumoria saada mukaan. 

Koska olen täysin surkea kirjoittaja lainaan sekä esitän varmaan taitavimpien kirjoituksia omina näkemyksinäni.

Haluan pysyä myös omassa kuplassani etten vahingossakaan saisi vaikutteita muilta joilla on toinen näkemys. 

Sehän voisi muuttaa minun maailmankuvaani. 

No tästä lähdetään.